Tämä sisältö ei ole saatavilla, koska evästeet ovat poissa käytöstä. Tämän sisällön käyttämiseksi evästeet on otettava käyttöön. Klikkaa alla olevaa painiketta, ota evästeet käyttöön ja päivitä sitten sivu. Voit hallita evästeasetuksiasi milloin tahansa evästeasetustyökalua käyttämällä.
Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedoksi. Sitä ei tule pitää hoitoammattilaisen antamana ohjeena, eikä se korvaa sellaista.
Karies eli hammasmätä ilmenee hampaisiin kehittyvinä reikinä. Pitkälle edenneen karieksen seurauksena reiät voivat levitä jopa hampaan hermoon asti ja johtaa vakavaan infektioon, kovaan särkyyn ja hampaan menettämiseen. Karies on maailman yleisin sairaus, mutta se voidaan välttää huolellisella suun hoidolla. Tässä kerromme, miten karies syntyy ja miten hampaita suojataan kariekselta ja reikiintymiseltä.
Karies syntyy liiallisista plakkikertymistä.
Duodecim Terveyskirjasto määrittelee plakin hampaan pinnalle muodostuvaksi bakteeripeitteeksi, joka edistää karieksen kehittymistä. Plakin bakteerit saavat ravintoa ruoissa ja juomissa olevasta sokerista. Näin syntyy sokerihappoja, jotka hyökkäävät hammaskiillettä vastaan ja kuluttavat sen luonnollisia mineraaleja (demineralisaatio).
Ihannetapauksessa sylki neutraloi happoja aina ruokailun jälkeen ja palauttaa hammaskiilteen mineraalipitoisuuden (remineralisaatio). Plakki taas poistetaan hampaiden harjauksella ja hammaslangan käytöllä ennen kuin se ehtii aiheuttaa vahinkoja. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan aina tapahdu.
Suun terveyden puutteiden takia plakki ja bakteerit voivat kerääntyä pidemmän aikaa, jolloin hampaisiin kohdistuvat happohyökkäykset voimistuvat. Toistuvan napostelun myötä hyökkäykset myös kestävät tavallista pidempään. Yhdistelmävaikutus on se, että sylki ei ehdi remineralisoida hampaita riittävän nopeasti, jolloin lopputulemana voi olla hammaskiilteen mineraalien “nettohäviö”.
Tällainen mineraalikato esiintyy hampaan pinnalla ja tuhoaa hammasta sisältä päin. Siksi alkuvaiheessa olevan karieksen havaitseminen voi olla vaikeaa. Hammaslääkäri voi käyttää erityislamppua tunnistaakseen varhaisvaiheen karieksen, joka ilmenee valkoisina laikkuina hampaissa.
Karieksen syntyminen on tavallisesti erittäin hidas prosessi. Aikaisissa vaiheissa hoito tai hävittäminen kokonaan on vielä mahdollista, ennen kuin hampaaseen muodostuu reikä. Hammaslääkäri suosittelee mahdollisesti hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on korkea, suuvettä tai fluorilakkahoitoa, joka auttaa remineralisoimaan ja vahvistamaan hammaskiillettä. Jos et kuitenkaan käy hammaslääkärillä tai suuhygienistillä säännöllisesti, pienet vauriot tai valkoiset laikut jäävät helposti huomaamatta.
Jos kariesta ei hoideta, reikä hampaassa kasvaa jatkuvasti suuremmaksi. Lopulta hammas heikkenee siihen pisteeseen, että sen pinta rikkoutuu ja jäljelle jää reikä.
Jos hampaaseen on muodostunut reikä, varhaisvaiheen puhdistus- tai vahvistushoito ei enää auta. Karies hampaassa täytyy tämän jälkeen hoitaa järeämmin toimenpitein.
Runsas sokerin syönti ja jatkuva napostelu ovat yleisimmät riskitekijät, jotka uhkaavat hammaskiillettä ja altistavat kariekselle. Ne eivät kuitenkaan ole ainoat. Tietyt terveysongelmat voivat niin ikään lisätä kariesriskiä, esimerkiksi seuraavat:
Kun hampaaseen on muodostunut reikä, hoitosuunnitelma riippuu karieksen vakavuudesta. Reiän ollessa pieni hammaslääkäri voi poistaa karieksen ja paikata hampaan. Jos karies on päässyt hammasytimeen ja hermoon asti, hammaslääkäri voi päätyä tekemään juurihoidon. Se käsittää hammasytimen ja hermon poistamisen, hampaan puhdistamisen ja lopuksi sen sulkemisen. Erittäin vaikeissa kariestapauksissa hammasta ei välttämättä voida enää pelastaa. Tällöin hammaslääkäri suosittelee hampaan poistoa.
On tärkeää huomata, että kaikki yllä luetellut ratkaisut olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä välttää kokonaan. Hammaspaikat voivat mennä rikki erinäisistä syistä, ja juurihoito on vakavasti otettava toimenpide. Haluat varmasti myös säilyttää luonnolliset hampaasi niin pitkään kuin mahdollista. Jotta kyseisiä hoitoja ei tarvittaisi, on aina paras pyrkiä ehkäisemään kariesta tai hoitaa se jo varhaisvaiheessa.
Heti kun hampaassa on reikä, vahinkoja voidaan enää vain paikkailla. Kariesta voi kuitenkin ehkäistä toimimalla ajoissa. Suomen hammaslääkäriliitto suosittelee karieksen ehkäisyyn seuraavaa:
Suun terveyteen liittyvien tottumusten ja tapojen parantaminen, kuten napostelun ja sokerin liiallisen nauttimisen lopettaminen, voi viedä jonkin aikaa. Hampaiden suojaamiseksi hammaslääkäri saattaa sillä välin suositella isomman fluoridimäärän käyttämistä. Tämä voidaan tehdä erityisellä, reseptillä saatavalla fluorihammastahnalla tai -suuvedellä, fluorigeelillä tai fluorilakan säännöllisellä käytöllä.
Suomen hammaslääkäriliiton mukaan ksylitolipurukumin pureskelu aterian jälkeen voi edistää syljen eritystä ja tällä tavoin ehkäistä kariesta.
Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat tärkeä edellytys karieksen menestyksekkäälle ehkäisylle. Mitä aiemmin karies tunnistetaan, sitä parempi hoitotulos saavutetaan. Et todennäköisesti huomaa varhaisvaiheen kariesta itse, mutta hammaslääkäri voi havaita sen ajoissa ennen kuin se ehtii johtaa komplikaatioihin. Jos et ole hetkeen käynyt hammaslääkärissä, nyt on oikea hetki varata aika.
© 2026 CP GABA GmbH. Kaikki oikeudet pidätetään.
